Harjoittelutyöpaikkojen (Kaukas, Yhdyspankki, Kymin paperiteollisuus, Green Bay Packaging) jälkeen varsinainen työura tapahtui kolmessa organisaatiossa: Taloustieto ry 1970-74, Metalliteollisuuden Keskusliitto 1974-79 ja Kamensky Consulting Oy 1980-2020.
A. Ahlström Oy oli perustanut Taloustieto Oy:n 1950-luvulla ajatuksella, että koko Suomen kansan taloudellisen osaamisen kehittäminen olisi tärkeätä Suomen yhteiskunnan menestykselle. Tämä tänä päivänäkin relevantti ajatus oli kuitenkin aikaansa edellä ja Taloustieto muutettiin 1960-luvulla ry:ksi, jonka omistajiksi tulivat talouselämän keskusjärjestöt niin teollisuuden, rahoituksen kuin kaupan puolelta.
Taloustiedon keskeiset toiminta-alueet olivat yritystalouden ja kansantalouden koulutus, taloudelliset julkaisut sekä vaikuttaminen poliittisiin päättäjiin ja koulumaailmaan. Pienenä organisaationa osallistuin kaikkiin kolmeen sektoriin, mutta päävastuullani oli yritystalouden koulutus, valmennus ja konsultointi.
Kansantalouden koulutus perustui Helsingin Kauppakorkeakoulun professori Fedi Vaivion kirjoittamaan julkaisuun ”Talouselämän kiertokulku”. Se on nerokas kokonaiskuva talouselämästä: kuinka kansantalous koostuu keskeisistä kysyntätekijöistä eli kulutus, investoinnit ja vienti ja tarjontatekijöistä eli tuotanto ja tuonti. Huoltotaseen tasapainoa säädellään raha-, vero- ja tulopolitiikalla ja näillä vaikutetaan mm. maksutaseen tasapainoon, työllisyyteen ja inflaatioon.
Oli mielenkiintoista vetää kansantaloudellista koulutusta, etenkin kun samaan aikaan suoritin Kauppakorkean jatko-opintoja pääaineenani kansantalous. Yllätyksenä koin sen, kuinka harvoilla ihmisillä oli hyvä kokonaiskuva siitä, mistä kansantalous koostuu ja millaisten vuorovaikutussuhteiden kautta kansantalous toimii. Pelkäänpä pahoin, että aika monella on osaamispuutteita kansantalouden toiminnasta tänäkin päivänä.
Mielenkiintoisia tapahtumia olivat esimerkiksi kansantalouden ja yritystalouden luennot eduskunnassa. Ehkä mieleenpainuvin oli luentoni SKDL:n eduskuntaryhmälle, sillä keskustelu sai varsin ideologisia sävyjä.
Varsinainen leipätyöni oli kuitenkin yritystaloudellinen ja liikkeenjohdollinen koulutus. Ensimmäinen valmennukseni oli Kone Oy lokakuussa 1970. Sitä seurasivat kaikki tuon ajan suuret teollisuusyritykset kuten Wärtsilä, Kymi, Kaukas, Valmet, Yhtyneet Paperitehtaat, Serlachius, Nokia, Outokumpu, Rosenlew, Tervakoski jne. Alkuun koulutus keskittyi henkilöstön kehittämiseen, mutta muuttui pian konsultoivampaan suuntaan. Vuonna 1972 Suomen Metalliteollisuusyhdistys otti minuun yhteyttä ja halusi kehittää metalliteollisuudelle laajemman liikkeenjohdollisen kehittämisohjelman. Ensimmäisen laajan kehittämisohjelman toteutin Nokian elektroniikkateollisuudelle, joka oli mielenkiintoisessa alkuvaiheessaan, sillä se oli äskettäin irrotettu omaksi yksikökseen Nokian kaapeliteollisuudesta.
Suomen Metalliteollisuusyhdistys oli antanut minulle toimeksiannoksi tuottaa laajat yhteispohjoismaiset valmennusohjelmat ”Ekonomistyrning” ja ”Lönsamhetsstyrd marknadsföring”. Käännös- ja soveltamistyön lisäksi toimeksiantoon kuului yrityskohtaisten asiantuntijoiden kouluttaminen vetämään näitä koulutusohjelmia ”Yrityksen taloudellinen ohjaus” (YTO) ja ”Markkinoiden taloudellinen ohjaus” (MATO) yrityskohtaisesti.
Nämä metalliteollisuuden toimeksiannot johtivat siihen, että vuosina 1972-73 aloin olla jo enemmän Suomen Metalliteollisuusyhdistyksessä kuin Taloustiedossa ja niinpä minua pyydettiin siirtymään Metalliteollisuusyhdistykseen vuoden 1974 alusta ja vetämään perustettua liiketaloudellista osastoa. Metallin merkittävimmät yritysjohtajat ja vuorineuvokset totesivat, että Suomen metalliteollisuuden oli syytä panostaa enemmän jäsenyritysten liikkeenjohdolliseen osaamiseen. Esikuvana oli ennen kaikkea Sveriges Mekanförbundet, joka oli alueeseen panostanut enemmän jo 1940-luvulta lähtien. Myös Tanskan ja Norjan sisaryhdistykset olivat Suomea edellä.
Liiketaloudellisen osaston toiminta-ajatukseksi muodostui ”kehittää jäsenyritysten liikkeenjohdollista osaamista koulutuksen, konsultoinnin sekä tutkimus- ja julkaisutoiminnan avulla”.
Vuosina 1974-79 jatkettiin yhteispohjoismaisten valmennustuotteiden tekemistä, mm. ”Tuotannon taloudellinen ohjaus I-II (TUTO), ”Tuoteohjelman systemaattinen kehittäminen”, ”Taloudelliset laskelmat” ja ”Yritystalouden ABC”. Tuotteet saivat suuren menestyksen Pohjoismaissa ja niistä tehtiin myös englannin- ja saksankieliset versiot Euroopan markkinoille. Asiasisällön lisäksi tärkeä menestystekijä oli myös tuotteiden korkea pedagoginen taso. Ruotsalaiset pedagogiikan asiantuntijat Klas Mellander ja Åke Grahm olivat tärkeässä roolissa.
Myös puhtaasti kotimaisia valmennustuotteita tehtiin, mm. ”Yrityksen tervehdyttäminen ja kehittäminen” sekä ”Tuotannon tunnusluvut”. Tutkimustoiminnassa Suomen ja Ruotsin metalliyritysten tuottavuusvertailut olivat erityisen tärkeitä yritystemme liiketoiminnan kehittämisessä.
Liiketoiminnan strateginen näkökulma kasvoi toiminnassa vuosi vuodelta tärkeämmäksi. Niinpä Suomen Metalliteollisuuden Keskusliitto (nimi vaihtui vuonna 1975) päätti loppuvuonna 1979, että liitto tekee pitkälle kehitetyn strategisen johtamisen tuotteen konsultoinnin ja valmennuksen apuvälineeksi. Kaikessa liiketaloudellisen osaston toiminnassa käytettiin aina hyväksi laaja-alaisesti jäsenyritysten asiantuntemusta. Koko liiketaloudellista osastoa ohjasi ”Taloudellinen komitea”, joka oli koottu jäsenyritysten huippuasiantuntijoista niin yleisjohdon kuin eri funktioiden johdon taholta. Niinpä myös strategisen johtamisen ohjelmaan tuli mukaan laaja asiantuntijajoukko.
Itse olin ohjelman päätekijä, mutta tukenani oli johtoryhmä, ohjausryhmä ja projektiryhmä. Leikkisästi todettiin, että meillä oli ”tukijat, lukijat ja tekijät”. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi vuorineuvos Tor Stolpe, joka oli intohimoinen liikkeenjohdollisten asioiden ja henkilöstön kehittämisen puolestapuhuja. Ohjelman viralliseksi nimeksi tuli ”Liiketoiminnan johtaminen ja kehittäminen”, lempinimeltään TOTI: Tulos, Organisaatio, Työ, Ihminen. Ohjelman sisältö oli kuitenkin 70 %:sti strategista johtamista ja 30 % operatiivista johtamista ja ihmisten johtamista. TOTI:n tuotekehitys kaikkine pilotti- ja testausvaiheineen kesti kolme vuotta ja myös Kauppa- ja teollisuusministeriö antoi projektiin merkittävää rahoitusta.
© 2023 - Mika Kamensky - 050-313 0385 - mika@kamensky.fi