Strateginen arkkitehtuuri

Elämäntehtävä

Elämäntehtävän (missio) määrittely on yrityksen strategisen arkkitehtuurin kaikkein pysyvin ja arvoperusteisin elementti. Se antaa lähtökohdan muulle strategiselle suunnittelulle. Toisaalta sen yhteenvedonomaisuus ja käyttö strategisessa viestinnässä merkitsevät sitä, että elämäntehtävään on yleensä aina palattava myös strategisen suunnittelun lopuksi.

Käsitteiden kirjavuus sekä kirjallisuuden että yritysten käytännöissä on tällä alueella suuri. Elämäntehtävä määrittyy kolmesta elementistä: toiminta-ajatuksesta, visiosta ja arvoista.

Yrityksen strateginen arkkitehtuuri -powerpointesitys


Strategiset bisnesalueet

Strategisten bisnesalueiden (SBA) avulla määritetään, missä kilpailulajeissa yritys on tai haluaa tulevaisuudessa olla. On kysymys bisneksen segmentoinnista. Jokainen yritys on luonnollisesti lähtötilanteessa aina mukana joissakin bisneksissä, mutta SBA:ita on syytä aina silloin tällöin tarkastella "puhtaalta pöydältä".

Toimiala koostuu yrityksen SBA:n lisäksi muista alalla toimijoista eli asiakkaista, toimittajista, kilpailijoista ja mahdollisista muista sidosryhmistä ja verkostokumppaneista. Toimialan menestystekijät ovat niitä tekijöitä, joilla toimialalla menestyy.


Analyysit

Analyysit muodostavat sen kivijalan, jonka perustalle menestyksellinen liiketoiminta rakennetaan. Analyysit jakautuvat kahteen pääosaan: ympäristöanalyyseihin ja yrityksen sisäisen tilan analyyseihin.

Ympäristöanalyysien pääryhmät ovat kysyntä-, asiakas-, toimittaja- ja kilpailuanalyysit. Lisäksi yritysten on selvitettävä yleiset ympäristötekijät: poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, teknologiset ja ekologiset tekijät. Koska tulevaa ympäristöä ei voi varmuudella ennustaa, on myös muodostettava vaihtoehtoisia tulevaisuuden kuvia, skenaarioita.  Myös heikkojen signaalien systemaattisella etsimisellä voidaan saavuttaa etulyöntiasema kilpailijoihin nähden.

Yrityksen sisäisen tilan analyysit voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: organisaatio, toiminnot ja talous. Näiden pääalueiden sisällä on edelleen monia osa-alueita, joiden avulla luodaan kuva yrityksen tilasta.

Ns. synteesianalyysit ovat analyysitekniikoita, jotka yhdistelevät ympäristö- ja sisäisen tilan asioita, samoin ne usein yhdistävät nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Tärkeimmät synteesianalyysit ovat toimialan menestystekijät-, SWOT- ja ydinosaamispuuanalyysit sekä erilaiset portfolioanalyysit, joilla voidaan kuvata samanaikaisesti sekä bisnesten nykytilaa että tulevaisuuden mahdollisuuksia.  Lisäksi analyysikartat ovat hyviä visuaalisia apuvälineitä.


Strategiset tavoitteet

Tavoitteiden asetannassa keskitytään koko yksikön strategisten tavoitteiden asetantaan. Taloudellisten tavoitteiden lisäksi asetetaan ulkoisen tehokkuuden tavoitteita (esim. asiakkaisiin liittyviä tavoitteita), sisäisen tehokkuuden tavoitteita (esim. resurssien käytön tehokkuuteen liittyviä tavoitteita) sekä ns. kehittämistavoitteita.


Kilpailustrategiat

Strategioiden valinnan ydinkysymys on: kuinka saavutetaan, ylläpidetään tai vahvistetaan kilpailuetuja. Kilpailuedut haetaan tietyn systematiikan avulla:  päädraiveri => keskeiset strategiat => strategiset toimenpiteet.


Strategiset toimenpideohjelmat

Toimenpideohjelmissa strategiat puretaan toimenpidetasolle seuraavan systematiikan avulla: tavoitteet => toimenpiteet => mittarit => vastuut.


Pitkän tähtäyksen budjetit / resurssisuunnitelma

Pitkän tähtäyksen budjetit ovat taloudellisia yhteenvetoja strategioista ja toimenpideohjelmista. Tärkeimmät budjetit ovat tulos-, investointi-, rahoitus- ja henkilöstöbudjetti. PT-budjetit on nähtävä ennen kaikkea kokoavina resurssisuunnitelmina, jotka varmistavat, että toimenpide- ja resurssisuunnittelu ovat sopusoinnussa keskenään.


Strategian toteutumisen turvaaminen

Strategian toteutumisen turvaamiseksi on käytävä läpi viisi asiaa: riskianalyysi, valvontajärjestelmä, operatiivinen johtaminen, strateginen viestintä ja koulutus sekä ammattimainen strategiatyöskentely. Riskianalyysi ottaa esiin strategisen suunnitelman ns. kriittiset pisteet ja tekee niille varaohjelman. Valvontajärjestelmässä esitetään, miten strategioiden toteutumista valvotaan, ja operatiivisessa johtamisessa katsotaan, miten operatiivisella johtamisella tuetaan strategioiden toteutumista. Strateginen viestintä ja koulutus ovat välttämättömiä, jotta organisaatioon saadaan riittävän syvällinen ja laaja-alainen strateginen osaaminen ja ajattelu.  Ammattimaisella strategiatyöskentelyllä varmistetaan strategian luomisen, toteuttamisen ja uudistamisen oikea vuorovaikutus.


Edellä on kuvattu strategisen arkkitehtuurin pääelementit. Kaikkein tärkeintä ja usein myös vaikeinta on nähdä pääelementtien keskinäiset vuorovaikutussuhteet ja saada eri osat vahvistamaan toisiaan. Vasta oikeiden vuorovaikutussuhteiden kautta asiat saadaan muutettua näkemyksiksi, ja vasta näkemysten kautta muodostuvat todelliset menestysstrategiat.